Maltti on valttia!

Maltti on valttia! 

maltti, rauhallinen koira, impulsiivinen, koulutus, positiivinen koulutus
Kuva: Aleksi Haapanen

Innokas, impulsiivinen, hyppivä, pomppiva, häiriöherkkä, ADHD, kaikkia pusutteleva, kaiken ulkona syövä, höseltävä, utelias, jahtaamista rakastava koira – näin kuvaillaan usein koiraa, jolla maltti ei vielä ole korkein valtti.

Koirilla saattaa rodusta ja rodun yksilöstä riippuen olla kovin erilaiset itsehillintätaidot jo ennen kuin olemme siihen edes koulutuksella ehtineet vaikuttaa. Jos sitten alkujaan jo vilkkaalle koiralle jää vahingossa opettamatta tärkeitä malttamisen taitoja, saatamme jossain vaiheessa havahtua aikamoiseen hallitsemattomaan huliviliin. Hätä ei onneksi ole suuri, sillä yksi asia mikä koirissa on varsin hienoa, on että ne ovat melkeinpä aina valmiita oppimaan uusia toimintatapoja vanhojen tilalle – kunhan ne saavat mahdollisuuden siihen!

 

Mitä malttamattomuus on?

Malttamattomuutta on mahdotonta yleistää tietystä asiasta johtuvaksi. Sitä voi kuitenkin kuvailla esimerkiksi itsehillinnän puutteena, epävarmuutena, liian vaikean harjoituksen seurauksena, puutteena tehtävän ymmärryksessä, pelkona käyttäytymisen seurauksista, vahvana käyttäytymistarpeena, turhautumisena tai yltiömäisenä ilona.

Yleisin malttamattomuuden syy johon työssäni törmään on se, että koira ei tiedä mitä siltä oletetaan, eli sille ei vielä ole opetettu toivotunlaista toimintatapaa tiettyyn tilanteeseen. Esimerkkinä vaikka autosta ulos tuleminen:

Saako koira tulla autosta ulos silloin kun huvittaa, vai onko se opetettu odottamaan lupaa? Jos se saa tulla omin luvin, se tekee sen todennäköisesti myös silloin kun ja sellaisessa tilanteessa jossa me emme sitä toivo (vaikka kaupan pihalla kun avaamme takaluukun). Jos taas olemme opettaneet sille että se vasta luvan saatua saa tulla ulos, olemmeko muistaneet harjoitella tätä erilaisissa paikoissa ja erilaisilla häiriöillä? Onko koiralla siis ollut mahdollisuus oppia, että vaikka takaluukun auettua ohi kulkee toinen koira tai naapurin pihalta vierii jalkapallo, sen tehtävä on silti odotella rauhassa lupaa pois hyppäämiseen?

Toinen varsin yleinen malttamattomuuteen johtava asia on se, että me vahingossa itse vahvistamme tätä koirassa. Saatamme päästää koiran sählätessä ulos, lähdemme ehkä lenkille aina kun koiran viretila on korkeimmillaan, annamme huomaamattamme koiralle ruuan kun se vinkuu tai haukkuu kuppia, palaamme ehkä pikaisesti ja koiraa yltiömäisesti huomioiden takaisin kaupasta koiran olleen levoton koko odotteluajan. Nämä kaikki ovat asiaa sen kummemmin miettimättä luonnollisia reaktioita meiltä ihmisiltä. Koiran kannalta tilanteet ovat kuitenkin parhaaksi näkemäänsä kommunikaatiota saada haluamansa tai reagoida parhaalla näkemällään tavalla – jos sitten malttamattomuus kannattaa, se myös lisääntyy toimintatapana.

Jos kyse on vahingossa vahvistetusta toimintatavasta joka aiheuttaa malttamattomuutta, on tilanne kuitenkin todennäköisesti jokseenkin helposti korjattavissa koulutuksen avulla. Mitä vahvempi tunneyhteys koiralle jo on tiettyyn tilanteeseen ehtinyt muodostua, sitä enemmän harjoittelua asia tietysti vaatii.

maltti, rauhallinen, koira, positiivinen koulutus, odottaminen
Kuva: Aleksi Haapanen

 

Malttamisen huomioiminen arjessa ja koiran oletukset

Yleisesti ottaen kannattaa miettiä kaikkia niitä arjen tilanteita, johon liittyy koiran puolesta jokin halu tai päämäärä. Näihin tilanteisiin voi sitten lisätä “ehtoja” tai toimintatapoja miten asiat saavutetaan. Ulos pääsee ehkä istumalla rauhassa oven auetessa, leikkimään pääsee kun ei hypi kohti lelua, autosta pääsee vasta luvalla jne. Näissä tilanteissa koiraa ei välttämättä tarvitse palkata erikseen millään, vaan luvan saaminen toimii palkkana sitä edeltävälle käytökselle. Jos malttaminen kuitenkin meinaa olla tosi vaikeaa ja tilanteet eivät etene, kannattaa miettiä muun palkan mukaan ottamista jotta välttyisimme turhautumiselta, ja toisaalta jotta harjoitus pääsisi etenemään.

Suosittelen, että koiraa ei näissä tilanteissa välttämättä käsketä istumaan tai rauhoittumaan, vaan annetaan sen itse keksiä millä tavoin se saa meidät toimimaan. Ovi ei aukea ennen kuin koira istahtaa (mutta alkuun kyllä välittömästi istumisesta, jotta koira voi oppia yhteyden), lelu ei laskeudu koiran tasolle ennen kuin se lopettaa hyppimisen jne. Tällä tavalla rauhallinen käytös ei rakennu meidän pyytämisen ja ohjailun varaan vaan koira oppii ajattelemaan itse. Näin esimerkiksi meidän ulko-ovelle meno tai lelun esille otto toimiikin pikkuhiljaa vihjeenä odottaa rauhassa, jonka jälkeen sitten pääsee tekemään sitä mitä haluaa.

Yksi aika olennainen asia joka liittyy siihen kuinka helppoa tai vaikeaa koiran on malttaa, on sille syntyneet oletukset eri tilanteista. Ja näihinhän me pystymme vaikuttamaan, kunhan pidämme sen mielessä! Onko koira esimerkiksi autossa mukana aina vaan silloin, kun sen kanssa mennään koirapuistoon? Saako vieraat heti villitä koiraa tervehdyksin ja innokkalla äänellä? Pääseekö koira lähtökohtaisesti aina vastaantulevan koiran luo tervehtimään? Seuraako koira meitä kotona poikkeuksetta joka paikkaan? Tällaiset tilanteet joihin liittyy koiran kannalta vihje josta seuraa kiva asia (auto -> koirapuisto, ovikello -> innokkaat vieraat jne.) saattavat jo itsessään aiheuttaa malttamattomuutta. Lisäksi kaikki poikkeukset syntyneeseen oletukseen saavat hyvin todennäköisesti aikaan malttamattomuutta (esim. jos vastaantulevaa koiraa ei pääsekään moikkaamaan).

 

3 helppoa malttiharjoitusta

Malttamista voi ja kannattaakin harjoitella mahdollisimman monella eri tavalla. Se mitkä harjoitukset ovat parhaita kenellekin riippuu paljon siitä, mistä koiran malttamattomuus kumpuaa.

Yksi helppo harjoitus on leikin lomassa tehtävä malttiharjoitus. Laila on tehnyt tätä harjoitusta aiemminkin, joten tehtävää pystyi nopeasti vaikeuttamaan videota kuvattaessa. Olennaista tässä harjoituksessa ja todennäköinen syy siihen miksi Laila kykeni nopeasti vaikeaankin häiriöön on se, että tehtävä on alusta asti rakennettu Lailan oman ajattelun ympärille. Se on siis oppinut että mitä vaikeampi häiriö, sitä enemmän hänen oikeastaan täytyy malttaa jotta lupa leikkiin tulee. Tämän tyyppinen harjoittelu yhdessä muiden paikallaolo- ja malttiharjoitteiden kanssa auttaa koiraa omatoimisesti hillitsemään mieltä myös muunlaisten häiriöiden läsnäollessa, kuten lentävät lehdet, juoksevat lapset, ohi hurahtavat pyörät, lentoon lähtevät linnut jne.

 

Toinen oiva harjoitus on perinteinen paikallaoloharjoitus. Olennaiseksi siinä tulee pikkuhiljaa lisääntyvät erilaiset häiriöt ja harjoituksen tekeminen vaihtelevissa paikoissa. Jos koira opetetaan odottamaan rauhassa paikoillaan vaikka parissakymmenessä eri paikassa ja vähintään muutaman kymmenen eri häiriön läsnäollessa, todennäköisyydet ovat suuret että koira osaa odottaa rauhassa seuraavassa uudessakin paikassa, vaikka harjoitusta ei juuri siellä olisikaan tehty.

 

Kolmas hyvä malttiharjoitus on namin avulla tehtävä keskittymisharjoitus. Tämä sopii myös käytettäväksi kaikkiin sellaisiin tilanteisiin joissa toive on saada koiran keskittyminen meihin ympäristössä tapahtuvien asioiden sijaan, tai joissa koiralla meinaa nousta kierrokset turhan korkeiksi. Lisäksi harjoitus ei vie juuri tilaa, ja on erinomainen harjoitus myös nameja kädestä kovakouraisesti hotkivalle koiralle. Alla olevalla videolla puolestaan Kerttu on tehnyt tätä jo aiemminkin, joten muistetaan ensimmäisiä kertoja oman koiran kanssa tehdessä että harjoituksen ei tarvitse näyttää heti näin rauhalliselta! Tärkeintä on saada koira mukaan peliin ja saada vaikka kuinka pieniä, mutta selkeitä ja reiluja onnistumisia aikaan.

Tällä videolla jäi kertomatta miksi on tärkeää, että juuri palkkasana on koiralle ensimmäinen vihje herkun saamisesta. Syy siihen on se, että jos lupa syömiseen olisi vain käden tuleminen kohti suuta, koiran olisi mahdotonta erottaa tämä siitä kun lähestymme namin kanssa jota koiran ei ole tarkoitus ottaa. Harjoitus olisi siis epäreilu koiran kannalta. Palkkasana pitää harjoituksen selkeänä ja ymmärrettävänä kaikille osapuolille!

Jos palkkasana ei ole tuttu asia, voit lukea siitä lisää tästä: Palkkasana – mitä hyötyä siitä on?

 

♣Tehtävä

Mieti sellaisia tilanteita arjessanne, jossa koira on malttamaton. Keksitkö mistä malttamattomuus johtuu, ja voisiko koiran oletusta tilanteen etenemisestä muuttaa? Ehkä jokin yllä olevista harjoituksista auttaa alkuun!